Paimenroduillakin l\u00f6ytyy rotukohtaisia terveysriskej\u00e4. Periytyvi\u00e4 sairauksia on jonkin verran, joista jo iso osa pystyt\u00e4\u00e4n haarukoimaan geenitesteill\u00e4. Kun hankkii ty\u00f6koiraa, kannattaa etuk\u00e4teen tutustua rotujen mahdollisiin terveysriskeihin. Tavoitteena on mahdollisimman terve ja hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6h\u00f6n kykenev\u00e4 koira. Suurin osa koirista ylt\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n, olipa niiden genomista johtuva lopputulema, mik\u00e4 tahansa. Jalostuskoiria sit\u00e4 vastoin kannattaa tarkastella tarkemmin ja ottaa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat ty\u00f6kalut ja tieto valinnan avuksi.<\/p>\n
Lonkkadysplasia on sairaus, jossa lonkkanivel on ep\u00e4normaalin l\u00f6ys\u00e4 ja reisiluun p\u00e4\u00e4 sek\u00e4 lonkkamalja ovat ep\u00e4yhdenmukaiset. Lonkkanivel muotoutuu kasvun aikana, dysplasia on seurausta kasvun h\u00e4iriintymisest\u00e4. Lonkkaniveldysplasia altistaa nivelrikon muodostumiselle. Lonkkaniveldysplasia ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aiheuta haittaa koiran jokap\u00e4iv\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta useimmiten lyhent\u00e4\u00e4 koiran aktiivista k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4. Pahimmillaan se kuitenkin vammauttaa koiran jo nuorena. Lonkkaniveldysplasia diagnosoidaan r\u00f6ntgenkuvista.<\/p>\n
Lonkkaniveldysplasia luokituksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n seuraavaa asteikkoa:<\/strong><\/p>\n A ei muutoksia Lonkkaniveldysplasia on monitekij\u00e4isesti periytyv\u00e4 sairaus ja perim\u00e4n lis\u00e4ksi koiran lonkkanivelen ilmiasuun vaikuttavat ulkoiset tekij\u00e4t kuten kasvuajan ruokinta, kohtuuton rasitus tai nopeakasvuisuus pentui\u00e4ss\u00e4. Vakavampien muotojen (D-E), jonka esiintymist\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n bordercollieilla PEVISA- ohjelman turvin.<\/p>\n Osteokondroosi (OC) on nivelen kasvuh\u00e4iri\u00f6, joka bordercollieilla esiintyy useimmiten olkaniveless\u00e4 (94%), mutta voi muodostua my\u00f6s esim. kyyn\u00e4r-, polvi- tai kinnerniveleen.<\/p>\n Sairauden muotoa, jossa niveleen kehittyy rustol\u00e4pp\u00e4 tai irtopala, kutsutaan nimell\u00e4 osteochondritis dissecans eli OCD. Sairauden arvellaan olevan monitekij\u00e4inen eli ilmiasuun vaikuttavat perinn\u00f6llisen alttiuden lis\u00e4ksi todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t kuten kasvui\u00e4n ravinto ja fyysinen rasitus.<\/p>\n Ostekondroosi ilmenee kasvuik\u00e4isill\u00e4 koirilla keskim\u00e4\u00e4rin 7 kk i\u00e4ss\u00e4 (vaihteluv\u00e4li noin 4-8 kuukautta) etujalan ontumisena ja on yleisemp\u00e4\u00e4 uroksilla. OCD vaatii leikkaushoitoa irtopalan poistamiseksi ja tulokset ovat paremmat, mit\u00e4 nopeammin oireiden alkamisen j\u00e4lkeen leikkaus suoritetaan. OCD:hen liittyy usein my\u00f6hemmin kehittyv\u00e4t nivelrikkomuutokset.<\/p>\n Osteokondroosi on merkitt\u00e4vin luustosairaus bordercollieilla sek\u00e4 esiintyvyytens\u00e4 ett\u00e4 vaikutustensa osalta. Terveystietokantaan ilmoitettujen OCD-tapausten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti huomattavasti todellista m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pienempi, sill\u00e4 tietokanta pohjautuu sairaiden koirien omistajien avoimuuteen ja omaan aktiivisuuteen.<\/p>\n CEA on erityisesti collie-sukuisilla roduilla esiintyv\u00e4 silm\u00e4sairaus. CEA ilmenee yleens\u00e4 molemmissa silmiss\u00e4, mutta muutokset voivat olla kummassakin silm\u00e4ss\u00e4 erilaisia. Vika on synnynn\u00e4inen ja kohdistuu silm\u00e4n kovakalvon ja suonikalvon siki\u00f6aikaiseen muodostumiseen. CEA:n voi todeta silm\u00e4npohjatutkimuksessa. Koirat pit\u00e4isi tarkastaa jo 6 – 10 viikon ik\u00e4isin\u00e4, koska my\u00f6hemmin pigmentti voi peitt\u00e4\u00e4 CEA:n (koira on silti sairas aikuisena).<\/p>\n CEA ei ole etenev\u00e4 vika, vaan esiintyy eri asteisina vakavimmillaan johtaen verkkokalvon irtautumiseen ja sokeutumiseen. CEA on autosomaalisesti resessiivisesti periytyv\u00e4 sairaus. Geenitestien ansiosta CEA-sairaiden koirien syntyminen on v\u00e4ltett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n Poikkeavat ripset tai karvat silmien ymp\u00e4rill\u00e4 ovat yleisimpi\u00e4 bordercollieilla todettavista perinn\u00f6llisist\u00e4 silm\u00e4muutoksista. Distichiasis tarkoittaa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 ripsi\u00e4, jotka tulevat ulos joko normaalin ripsirivin sis\u00e4puolelta luomen reunasta (distichiasis) tai luomen sis\u00e4pinnalta (ektooppinen cilia).<\/p>\n Caruncular trichiasis tarkoittaa silm\u00e4n sis\u00e4nurkan ihon karvoja, jotka k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t sarveiskalvon sis\u00e4nurkan p\u00e4\u00e4lle \u00e4rsytt\u00e4en silm\u00e4\u00e4. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 ripsi\u00e4 voi esiinty\u00e4 sek\u00e4 yl\u00e4- ett\u00e4 alaluomissa, ja tavallisesti molemmissa silmiss\u00e4. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset ripset eiv\u00e4t aina aiheuta harvalukuisina ongelmia, mutta runsaslukuisena ne aiheuttavat silm\u00e4n sarveiskalvon \u00e4rtymist\u00e4, sarveiskalvohaavoja, silm\u00e4n siristyst\u00e4, punoitusta ja lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 kyynelvuotoa. Selke\u00e4sti yleisin n\u00e4ist\u00e4 on distichiasis.<\/p>\n Bordercollieilla todetaan keskim\u00e4\u00e4rin muutamia tapauksia vuodessa perinn\u00f6llist\u00e4 kaihia, kyynelkanavan poikkeavuuksia, sarveiskalvon dystrofiaa, verkkokalvon kehitysh\u00e4iri\u00f6t\u00e4 (RD), PPM- sek\u00e4 PHTVL\/PHPV-muutoksia. Perinn\u00f6llist\u00e4 kaihia ei tule sekoittaa vanhuusi\u00e4n kaihiin. Perinn\u00f6llinen kaihi on yleens\u00e4 molemminpuolinen ja voi johtaa sokeutumiseen jo nuorella i\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Sarveiskalvon dystrofial\u00f6yd\u00f6kset bordercollieilla ovat useimmiten liev\u00e4asteisia paikallisia rasvakertymi\u00e4 sarveiskalvolla eik\u00e4 lievill\u00e4 muutoksilla ole vaikutusta koiran n\u00e4k\u00f6kykyyn.<\/p>\n PRA eli progressiivinen retinan atrofia on verkkokalvon etenev\u00e4 surkastuma, joka edetess\u00e4\u00e4n johtaa koiran sokeutumiseen. Perinn\u00f6llist\u00e4 kaihia sairastavaa koiraa tai koiraa, jolla on muita vakava-asteisia silm\u00e4muutoksia (esim. ektooppinen cilia, oireileva distichiasis\/trichiasis) ei tule k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jalostukseen. PRA-sairasta tai varmaa PRA-kantajaa (sairaan koiran j\u00e4lkel\u00e4ist\u00e4) ei tule k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jalostukseen. Jos koiralla on todettu lievi\u00e4 poikkeavuuksia silm\u00e4peilauksessa, tulee koira yhdist\u00e4\u00e4 vain tervesilm\u00e4iseen kumppaniin.<\/p>\n Epilepsia on toistuvia kohtauksia aiheuttava aivojen s\u00e4hk\u00f6isen toiminnan h\u00e4iri\u00f6. Bordercollie on listattu useissa tieteellisiss\u00e4 julkaisuissa epilepsian riskiroduksi.<\/p>\n Epilepsia voidaan jakaa kahteen p\u00e4\u00e4tyyppiin: primaarinen eli idiopaattinen epilepsia ja sekundaarinen eli symptomaattinen epilepsia. Sekundaarinen epilepsia on seurausta aivovauriosta, joka on voinut aiheutua esimerkiksi aivokasvaimesta, kehitysh\u00e4iri\u00f6st\u00e4, ulkoisesta vauriosta (voimakas p\u00e4\u00e4h\u00e4n kohdistunut isku), aineenvaihduntasairaudesta tai myrkytyksest\u00e4.<\/p>\n Primaarinen eli idiopaattinen epilepsia on perinn\u00f6llist\u00e4, joskin periytymismekanismia useimpien rotujen kohdalla ei viel\u00e4 tunneta ja se n\u00e4ytt\u00e4isi olevan erilainen rodusta riippuen. Kohtauksien luonne vaihtelee ja koiralla voi olla tajunnan, motoriikan, sensorisen toiminnan, autonomisen hermoston ja\/tai k\u00e4ytt\u00e4ytymisen h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Ensimm\u00e4inen epilepsiakohtaus tulee useimmiten nuorena, 1-5 \u2013vuotiaana, mutta perinn\u00f6llinen epilepsia voi alkaa miss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n Bordercollieilla suurin osa epilepsiatapauksista on muodoltaan kohtalaisia tai vakavia, ja vastaavat l\u00e4\u00e4kitykseen melko huonosti. Osa sairastuneista p\u00e4\u00e4tyy lopetukseen. Etenkin nuorella i\u00e4ll\u00e4 (alle 2v) alkanut epilepsia johtaa usein merkitt\u00e4v\u00e4sti alentuneeseen elinik\u00e4\u00e4n, ja bordercollieiden epilepsiassa on tyypillist\u00e4 kohtausrypp\u00e4\u00e4t ja pitkittyneet epilepsiakohtaukset (status epilepticus). On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida riski jalostusyhdistelmi\u00e4 suunnitellessa.<\/p>\n V\u00e4limuotoinen lanne-ristinikama (lumbosacral transitional vertebra, LTV) on yleinen synnynn\u00e4inen ja perinn\u00f6llinen nikamaep\u00e4muodostuma. Sill\u00e4 tarkoitetaan nikamaa, jossa on sek\u00e4 lanne- ett\u00e4 ristinikaman piirteit\u00e4. Muutos voi olla symmetrinen eli samanlainen oikealla ja vasemmalla puolella tai ep\u00e4symmetrinen (LTV3), jolloin sel\u00e4ll\u00e4\u00e4n otetussa r\u00f6ntgenkuvassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n puoliero.<\/p>\n Tuloksen LTV4 saaneella koirilla lannenikamien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on poikkeava, normaalin 7 nikaman sijaan n\u00e4ill\u00e4 koirilla on 8 tai 6 lannenikamaa, bordercollieilla ja paimenkoiraryhm\u00e4n koirilla yleens\u00e4 8. LTV altistaa lanne-ristiluuliitosalueen varhaiselle rappeutumiselle, mink\u00e4 seurauksia voivat olla takasel\u00e4n kivut ja pahimmassa tapauksessa takajalkojen halvausoireet.<\/p>\n LTV-muutosten periytymismekanismia ei tunneta ja LTV -muutos voi ilmet\u00e4 erilaisena j\u00e4lkel\u00e4isill\u00e4 kuin mit\u00e4 se on vanhemmilla. N\u00e4in ollen lievimm\u00e4n, LTV1 -muutoksen omaava koira voi periytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s LTV:n vakavampia muotoja, ja toisaalta LTV4 -muutoksen omaava voi periytt\u00e4\u00e4 LTV:n lievempi\u00e4 muotoja tai tervett\u00e4 selk\u00e4\u00e4.<\/p>\n V\u00e4limuotoisen lanne-ristinikaman arvostelussa k\u00e4ytetty asteikko:<\/strong><\/p>\n LTV0 Ei muutoksia Spondyloosi on selk\u00e4rangan rappeumasairaus, jossa selk\u00e4nikamien rajoille muodostuu luupiikkej\u00e4 ja\/tai -siltoja. Spondyloosia kehittyy usein normaalistikin ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4, mutta joissakin roduissa rappeumaa todetaan jo nuorilla koirilla, ja se on todettu perinn\u00f6lliseksi sairaudeksi. Vanhalle koiralle sallitaan hieman enemm\u00e4n muutoksia kuin saman lausunnon saavalle nuorelle koiralle. Spondyloosi on etenev\u00e4 sairaus, joten puhdas selk\u00e4 tai vain liev\u00e4t muutokset vanhemmalla koiralla on jalostuksellisesti merkitt\u00e4v\u00e4 l\u00f6yd\u00f6s. Selk\u00e4rankaan muodostuneet luupiikit ja silloittumat voivat aiheuttaa koiralle vaihtelevia oireita kuten j\u00e4ykkyytt\u00e4, ontumista ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 selk\u00e4kipuja.<\/p>\n Spondyloosin arvostelussa k\u00e4ytetty asteikko:<\/strong><\/p>\n SP0 Puhdas, ei muutoksia Kyyn\u00e4rnivelen kasvuh\u00e4iri\u00f6ll\u00e4 on eri muotoja. Kyyn\u00e4rnivelen kasvuh\u00e4iri\u00f6iden seurauksena on useimmiten nivelrikko. Kyyn\u00e4rnivelen nivelrikko invalidisoi koiraa yleens\u00e4 pahemmin kuin Bordercollieilla on todettu rasituksensiedon alenemista, jota on alettu kutsumaan nimell\u00e4 border collie collapse. Koirat ovat muutoin terveit\u00e4 ja levossa normaaleja, mutta jo lyhyess\u00e4 (10-15 min) rasituksessa niille kehittyy koordinaatiokyvyn heikkenemist\u00e4, poikkeavaa k\u00e4velemist\u00e4 sek\u00e4 tajunnantason laskua ja jopa tajunnanmenetyst\u00e4. Koira palautuu nopeasti normaaliksi kohtauksen j\u00e4lkeen eik\u00e4 oireilevilla koirilla ole tutkimuksissa todettu mit\u00e4\u00e4n elimist\u00f6n poikkeavuuksia.\u00a0Syyt\u00e4 oireilulle ei tiedet\u00e4 eik\u00e4 sen perinn\u00f6llisyydest\u00e4 ole tietoa.<\/p>\n Oireilu vaikuttaisi t\u00e4m\u00e4nhetkisen tiedon mukaan liittyv\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n l\u00e4mp\u00f6tilaan sek\u00e4 fyysisen aktiivisuuden lis\u00e4ksi henkiseen kuormitukseen. Saman tyyppist\u00e4 oireilua (EIC, exercise induces collapse) on todettu labradorinnoutajilla, joilla taudin taustalta on l\u00f6ydetty geenivirhe ja tehty geenitesti. BCC-oireilevilla bordercollieilla ei ole kuitenkaan l\u00f6ydetty samaa geenivirhett\u00e4. Bordercollieiden oireilua tutkitaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4.<\/p>\n Yleisimpi\u00e4 autoimmuunisairauksia ovat esimerkiksi allergiat, atopiat, kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, immuuniv\u00e4litteiset silm\u00e4sairaudet kuten keratiitti ja plasmooma, immuuniv\u00e4litteinen hemolyyttinen anemia (IMHA), Addisonin tauti, immuuniv\u00e4litteinen moniniveltulehdus, haiman vajaatoiminta, SLO (symmetrical lupoid onychodystrophy) ja SLE (systeeminen lupus erytematosus).<\/p>\n Autoimmuunisairauksia on tullut esiin bordercollieilla niin yksitt\u00e4istapauksina kuin useampina sairastuneina yksil\u00f6in\u00e4 l\u00e4hisuvun sis\u00e4ll\u00e4. Usein l\u00e4hisukuisilla koirilla esiintyv\u00e4t autoimmuunisairaudet eiv\u00e4t edusta samaa yksitt\u00e4ist\u00e4 sairautta, vaan l\u00e4hisukuisilla koirilla saattaa esiinty\u00e4 useita eri autoimmuuniryhm\u00e4n sairauksia. Autoimmuunisairaudet tulisi kuitenkin huomioida kokonaisuutena ja my\u00f6s allergiat (esimerkiksi ruoka-aineallergiat) ja atopia tulisi tiedostaa osaksi autoimmuunisairauksien ryhm\u00e4\u00e4.<\/p>\n Bordercollieilla esiintyy synnynn\u00e4ist\u00e4 sensorineuraalista kuuroutta. P\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n valkovoittoisilla koirilla on tutkimusten mukaan 25,3-36,3% suurempi todenn\u00e4k\u00f6isyys olla synnynn\u00e4isesti kokonaan tai osittain kuuroja verrattuna runsaspigmenttisiin koiriin.<\/p>\n Sinisilm\u00e4isyys (molemmat silm\u00e4t siniset) lis\u00e4si vastaavasti kuurouden riski\u00e4 15,1-23,9% ruskeasilm\u00e4isiin koiriin verrattuna. Merle-v\u00e4risill\u00e4 koirilla esiintyy synnynn\u00e4isen kuurouden lis\u00e4ksi my\u00f6s aikuisi\u00e4ll\u00e4 alkavaa kuuroutta muun v\u00e4risi\u00e4 enemm\u00e4n. Osittainen eli toispuolinen kuurous sek\u00e4 heikentynyt kuulo j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein huomaamatta, sill\u00e4 niiden havaitseminen ilman el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin suorittamaa kuulotutkimusta (BAER-testi) on haastavaa.<\/p>\n BAER kuulotestauksen suorittaminen on suositeltavaa alle luovutusik\u00e4iselle pennulle, jos kuulonalenemista on syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4 esimerkiksi pennun v\u00e4rityksen perusteella. Yleisin syy aikuisi\u00e4ss\u00e4 ilmenev\u00e4\u00e4n kuurouteen on vanhuus, mutta kuuloaistielinten normaali ik\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 rappeuma alkaa tyypillisesti vasta 8-10 vuoden i\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Bordercollieilla esiintyy my\u00f6s geneettisist\u00e4 syist\u00e4 johtuvaa aikuisi\u00e4ss\u00e4 ilmenev\u00e4\u00e4 kuuroutta (EAOD\/EOD), jossa kuulo heikkenee voimakkaasti jo 2-5 vuoden i\u00e4ss\u00e4 ja koira voi kuuroutua jo nuorella i\u00e4ll\u00e4. Aikuisi\u00e4n kuurouteen liittyen on tunnistettu riskivariantteja yhden geenin alueelta ja niist\u00e4 on kehitetty markkeritesti. EOD on autosomaalisesti resessiivisesti periytyv\u00e4 sairaus.<\/p>\n Mik\u00e4li koiralla on p\u00e4\u00e4n alueella valkovoittoisuutta erityisesti korvien ymp\u00e4rill\u00e4 ja\/tai se on sinisilm\u00e4inen, suositellaan BAER- kuulotutkimusta ennen mahdollista jalostusk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. P\u00e4\u00e4n\/korvien alueelta valkovoittoiset pennut tulee BAER-testata ennen luovuttamista.<\/p>\n Glaukooma on yksi tavallisimmista sokeuden aiheuttajista aikuisella koiralla. Kammiokulmien ep\u00e4normaali rakenne voi est\u00e4\u00e4 kammionesteen ulosvirtauksen ja aiheuttaa siten silm\u00e4npaineen nousun. Glaukoomassa eli silm\u00e4npainetaudissa akuutti silm\u00e4npaineen nousu aiheuttaa voimakasta kipua koiralle, ja verkkokalvon sek\u00e4 n\u00e4k\u00f6hermon p\u00e4\u00e4n solut rappeutuvat. Alttius glaukoomalle voidaan todeta gonioskopiatutkimuksessa ahtautuneiden kammiokulmien perusteella.<\/p>\n Bordercollieiden glaukooman ja vakavien kammiokulmamuutosten taustalta on l\u00f6ydetty riskigeeni. Varsinaisen glaukooman puhkeamiseen saattaa liitty\u00e4 muitakin geenej\u00e4. DNA-testill\u00e4 vapaaksi testatulla koiralla voi olla gonioskopiassa lievi\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4, sekundaarista glaukoomaa tai muita poikkeavuuksia, joten geenitesti ei korvaa gonioskopiatutkimusta.<\/p>\n Bordercollieilla on Suomessa esiintynyt jonkin verran hammaspuutoksia, hammasanomalioita sek\u00e4 purentavikoja. Puuttuvat hampaat ovat yleens\u00e4 v\u00e4liposkihampaita (P1 ja P2) ja hampaita puuttuu yleens\u00e4 vain yksi tai kaksi. Bordercollieilla esiintyy normaalista leikkaavasta purennasta poikkeavaa yl\u00e4purentaa, joka vakavimmillaan on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 jo pennulla ennen luovutusik\u00e4\u00e4, mutta joissain tapauksissa kehittyy vasta my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa pennun kasvaessa.<\/p>\n Purentavirheet ja hammaspuutokset ovat perinn\u00f6llisi\u00e4, mutta niiden tarkkaa periytymistapaa ei tunneta. Hammaspuutosten lis\u00e4ksi bordercolliella esiintyy hampaiden hypomineralisaatiota, jonka tyypilliset muutokset ovat runsaat kiillevauriot jo nuorella i\u00e4ll\u00e4 ja hampaiden voimakas kuluminen. Kuluvat hampaat usein tummenevat voimakkaasti ja niit\u00e4 joudutaan poistamaan.<\/p>\n Sairaus periytyy resessiivisesti ja siihen on olemassa geenitesti. Sairautta esiintyy tietyiss\u00e4 suvuissa. Purentavirhe est\u00e4\u00e4 jalostusk\u00e4yt\u00f6n. Kantajat l\u00f6ytyv\u00e4t geenitestill\u00e4.<\/p>\n Bordercollieilla on todettu useita perinn\u00f6llisi\u00e4 sairauksia, joiden geenivirhe tai riskigeeni on tiedossa ja geenitestaus mahdollista. Sairauksien vakavuus vaihtelee tappavista (TNS, sensorinen neuropatia) ja merkitt\u00e4vi\u00e4 oireita ja haittaa aiheuttavista (CEA, glaukooma, CL, aikuisi\u00e4n kuurous, hampaiden hypomineralisaatio, IGS (Imerslund-Gr\u00e4sbeckin syndrooma on B12-vitamiinin imeytymish\u00e4iri\u00f6) l\u00e4\u00e4keaineyliherkkyyteen (MDR1). Esiintyvyys rodun sis\u00e4ll\u00e4 vaihtelee. Geenitestien avulla on mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 turvallisesti sairausgeenien kantajia jalostuksessa terveisiin yksil\u00f6ihin yhdistettyn\u00e4 ja n\u00e4in mahdollistaa mahdollisimman laaja jalostuspopulaatio samalla, kun sairaiden pentujen syntyminen rodussa estet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Yleisimpi\u00e4 geenitestattavista sairauksista ovat CEA ja TNS (trapped neutrophil syndrome). TNS-kantajia on todettu 8,2% testatuista ja CEA-kantajia 17,5% testatuista (MyDogDNA 2020). N\u00e4m\u00e4 geenitestit ovat olleet k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo kahden vuosikymmenen ajan. Luvut voivat olla yliarvioivia, koska suvun perusteella DNA-vapaita koiria ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 testata ollenkaan, jolloin ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t laboratorioiden tilastoista pois ja osa tietokannoista perustuu omistajan ilmoitukseen.<\/p>\n Lis\u00e4ksi bordercollieilla on jo hyvin pitk\u00e4\u00e4n ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 geenitesti CL:n, mutta sen kantajien esiintyvyys populaatiossa on v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4. Tuoreimpia geenil\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 bordercollieilla ovat aikuisi\u00e4n kuurouteen, glaukoomaan ja sensoriseen neuropatiaan liittyv\u00e4t geenivirheet. Mink\u00e4 tahansa sairauden kantaja yhdistet\u00e4\u00e4n vain saman sairauden osalta DNA-vapaaseen koiraan.<\/p>\n L\u00e4hde:<\/strong> SBCAK:n jalostustoimikunnan teksti<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Paimenroduillakin l\u00f6ytyy rotukohtaisia terveysriskej\u00e4. Periytyvi\u00e4 sairauksia on jonkin verran, joista jo iso osa pystyt\u00e4\u00e4n haarukoimaan geenitesteill\u00e4. Kun hankkii ty\u00f6koiraa, kannattaa etuk\u00e4teen tutustua rotujen mahdollisiin terveysriskeihin. Tavoitteena on mahdollisimman terve ja hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6h\u00f6n kykenev\u00e4 koira. Suurin osa koirista ylt\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n, olipa niiden genomista johtuva lopputulema, mik\u00e4 tahansa. Jalostuskoiria sit\u00e4 vastoin kannattaa tarkastella tarkemmin ja … Jatka lukemista Bordercollien sairauksista<\/span>
\nB l\u00e4hes normaali \/ rajatapaus
\nC liev\u00e4 dysplasia
\nD kohtalainen (keskivaikea) dysplasia
\nE vaikea-asteinen dysplasia<\/p>\nOsteokondroosi<\/h2>\n
CEA eli collie eye anomaly<\/h2>\n
Distichiasis \/ ektooppinen cilia \/ Caruncular trichiasis<\/h2>\n
Muut silm\u00e4sairaudet<\/h2>\n
Epilepsia<\/h2>\n
V\u00e4limuotoinen lanne-ristinikama<\/h2>\n
\nLTV1 Jakautunut ristiluun keskiharjanne (S1\u2013S2)
\nLTV2 Symmetrinen v\u00e4limuotoinen lanne-ristinikama
\nLTV3 Ep\u00e4symmetrinen lanne-ristinikama
\nLTV4 6 tai 8 lannenikamaa<\/p>\nSpondyloosi<\/h2>\n
\nSP1 Liev\u00e4 – Todetaan < 3 mm piikkej\u00e4 korkeintaan 4 nikamav\u00e4liss\u00e4 tai > 3 mm piikkej\u00e4 korkeintaan 3 nikamav\u00e4liss\u00e4 tai saareke korkeintaan 2 nikamav\u00e4liss\u00e4
\nSP2 Selke\u00e4 – Todetaan silloittuma (t\u00e4ysi tai vajaa) korkeintaan 2 nikamav\u00e4liss\u00e4 ja\/tai suuria saarekkeita korkeintaan 2 nikamav\u00e4liss\u00e4.
\nSP3 Keskivaikea – Todetaan silloittumia (t\u00e4ysi\u00e4 tai vajaita) ja\/tai suuria saarekkeita 3\u20137 nikamav\u00e4liss\u00e4.
\nSP4 Vaikea – Edellisi\u00e4 vakavammat muutokset.<\/p>\nKyyn\u00e4rniveldysplasia<\/h2>\n
\nesimerkiksi lonkkien nivelrikko, koska koiran painosta noin 60 % on etuosalla. Kyyn\u00e4rnivelen kasvuh\u00e4iri\u00f6n periytyminen on monitekij\u00e4ist\u00e4, mutta ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ill\u00e4 on osuutensa sen ilmenemisess\u00e4. Liev\u00e4t muutokset (aste 1) ovat selv\u00e4sti yleisempi\u00e4 kuin vakavat muutokset (aste 2 tai aste 3).
\nTavoite:<\/strong> kyyn\u00e4rniveldysplasia pysyy harvinaisena sairautena, jota todetaan vain yksitt\u00e4istapauksina.<\/p>\nBorder collie collapse (BCC)<\/h2>\n
Autoimmuunisairauksiin liittyy yleens\u00e4 perinn\u00f6llinen alttius<\/h2>\n
Kuurous<\/h2>\n
Glaukooma ja kammiokulmamuutokset<\/h2>\n
Hampaisto<\/h2>\n
Geenitestattavat perinn\u00f6lliset sairaudet<\/h2>\n