Ohjeen tavoitteet
Tämän ohjeen tarkoituksena on auttaa jäsenistöä ja tapahtumajärjestäjiä tarkastelemaan toimintaansa paimennukseen liittyvien eettisten kysymysten näkökulmista ja havaitsemaan mahdolliset kehityskohteet ja puutteet edeltä käsin.
Suomen paimenkoirayhdistys edellyttää, että yhdistyksen kilpailuja järjestävien, harjoituspaikkalistalla esiintyvien sekä kurssitukea hakevien ihmisten ja tilojen tutustuvan ohjeeseen huolellisesti, ja että heidän toimintatapansa perustuvat ohjeen henkeen.
SPKY:n tavoitteena on paimennettavien eläinten hyvinvoinnin lisääminen mm. laidunnusta helpottamalla ja mahdollistamalla tuotantoeläinten lajinmukainen käyttäytyminen. Siihen tulee ensiarvoisesti pyrkiä, koirien ja ihmisten hyvinvointia unohtamatta. Yhdistyksen julkinen toiminta (kurssit, kilpailut) tähtää entistä laadukkaampaan koirien työkäyttöön. Paimennuksella on käytännön tarve, vaikutusta ihmisten elinkeinoon ja tuotantoeläinten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja lajinmukaisen käyttäytymisen
edistämiseen.
Mikäli ohjeesta herää kysymyksiä, ota yhteyttä yhdistyksen hallitukseen, eettiseen toimikuntaan, kilpailutoimikuntaan tai harjoitus‐ ja kurssitoimikuntaan. Etusivulta löytyy linkki palautelomakkeeseen.
Paimennettavat eläimet
ja niiden hyvinvointi ovat kaiken toiminnan keskiössä. Eläinten omistajalla on viime kädessä vastuu eläinten hyvästä kohtelusta. Hänellä on oikeus keskeyttää tapahtuma, jos eläinten hyvinvointi ei täyty. Tuomarilla on aina oikeus keskeyttää kilpailu.
Paimennuksessa pyritään eläinten luontaiseen liikkumisrytmiin ja lajinmukaiseen käytökseen vailla stressiä. Ihmisen ja koiran tehtävä on oppia ja sopeutua niihin.
Paimennettavien eläinten kunto
Mukaan vain hyväkuntoiset, terveet ja paimennukseen tottuneet eläimet, jotka eivät ole liian vanhoja tai nuoria ja jotka ovat ennestään tuttuja keskenään. Eläimiä liikutetaan aina rauhallisesti ja stressittömästi niiden luontaisen liikkumisrytmin mukaan.
Eläinten jaksaminen on kiinni niiden kunnosta, iästä ja tottumuksesta liikkumiseen, joten laidunkauden alussa oltava erityisen tarkkana. Kuntoluokat sopivat (2,5‐3,5), lihavia ja laihoja ei pitkiin suorituksiin. Lampaat sopivan mittaisessa villassa (1‐7cm) ja sorkat huollettuna.
Eläinten tarkastaminen kannattaa aina tapahtuman jälkeen. Jos syntyy epäily loukkaantumisesta, tarkastetaan eläin ennen suoritusten jatkamista. Mahdolliset vammat kannattaa kuvata! Tähän liittyy myös kysymys vastuista ja mahdollisesta korvausvelvollisuudesta.
Ryhmät
Eläimiä on oltava riittävä määrä, jotta ryhmiä voidaan vaihtaa riittävän usein ja turvata eläimille riittävä lepoaika. Myös esimerkiksi huonosti liikkuvat tai ylireagoivat tulee voida poistaa ryhmästä matalalla kynnyksellä.
Optimaalinen ryhmäkoko riippuu harjoituksen aiheesta, eläinten rodusta, luonteesta ja iästä sekä koiran aiheuttamasta reaktiosta. Ei odoteta, että eläimet muuttuisivat rauhallisemmiksi liikuttuaan tarpeeksi, vaan keskitytään koiran ja ohjaajan käytökseen ja sen kautta eläinten rauhalliseen hallintaan.
Eläinten koiraaminen
Karjan tai katraan koiraaminen on pitkä prosessi, kun lähdetään liikkeelle tilan ensimmäisen pennun kanssa. Kannattaa pyytää apua kokeneemmilta koirakoilta, jottei joudu pennulle tai naudoille ja lampaille liian vaikeisiin tai vaarallisiin tilanteisiin.
Nuorten eläinten koiraaminen on hyvä tehdä sopivassa iässä, mielellään pian vierotuksen jälkeen, mutta ei vierotusstressin aikana.
Olosuhteet
Sää
Äärevät säät kuten kova helle tai pakkanen, liukkaus, rankka sade jne. tulee ottaa huomioon tapahtuman aikana. Mikäli sää on liian raskas tai keli vaarallinen, on tapahtumaa pyrittävä siirtämään sopivampaan ajankohtaan tai paikkaan, tai peruttava.
Eläinten kuumankesto riippuu suuresti vuodenajasta: kevätaurinko voi olla raskas ja kunto huono sisäruokintakauden jälkeen. Elokuussa eläimet ovat laitumella tottuneet lämpöön ja niiden kunto on parempi jatkuvan laidunnuksen myötä. Käytöstä on seurattava!
Eläimille tulee jäädä riittävästi aikaa ruokailuun ja lepoon, mieluiten niiden normaalin päivärytmin puitteissa. Järjestelyissä on otettava huomioon koko vuorokausi. Jos esim. toimintaa siirretään kuumalla säällä hyvin varhaiseen, eläinten tavallista ruokailuaikaa jää samalla pois. Pienillä eläinmäärillä riskit ovat aina isommat.
Talviaikaisissa tapahtumissa liukkauden torjunnalla ja lumen määrällä on iso merkitys.
Varikko
Varikolla tulee olla tarjolla kesällä varjoa, kylmällä säällä suojaa ja aina vähintään vettä, myös karkearehua pitkäkestoisissa tapahtumissa. Poistovarikon on hyvä olla laidun.
Pyritään siihen, että koko lauman ei tarvitse liikahtaa joka kerta, kun paimennettava ryhmä vaihtuu, jotta lepoon ja märehtimiseen jää aikaa myös varikolla.
Suositus, että eläimet viettävät pienellä varikolla (ei laidun) maksimissaan puoli päivää eli 4‐5tuntia. Tarvittaessa ryhmä kannattaa jakaa osiin, jotta varikolla vietetty aika lyhenee.
Sateisella säällä huomioitava varikon kuivitustarve: haketta, purua tms.
Rakenteet
Järjestelyissä on huomioitava niin paimennusalueen kuin varikon turvallinen rakenne ja pohjamateriaali. Aitojen tulee olla riittävän korkeat ja ehjät, jotta eläimet eivät pyri niiden yli tai läpi.
Apukoirat ja ‐ihmiset
Tärkeän osan turvallisuutta tuovat osaavat apukoirat ja ‐ihmiset, joihin eläimet luottavat.
Koirat
Koiran valmiudet
Paitsi koiran ohjaajan myös kouluttajan on huomioitava kunkin koiran ikä, osaamistaso, kunto ja terveys. Esimerkiksi huonokuntoista ja lihavaa koiraa ei pidä liikuttaa pitkiä aikoja kerrallaan.
Jotta koiraa voidaan kouluttaa tavoitteellisesti, sen on oltava täysikasvuinen ja hyväkuntoinen. Sytyttelytreenissä vaatimustaso pidetään matalampana.
Kurssit/treenit on hyvä aloittaa katsomalla, mitä kukin koirakko osaa siinä tilanteessa. Aloitetaan helposta ja edetään osaamisen mukaan. Jos koira ei ole lainkaan käsissä, sitä ei pidä päästää eläimille ilman riittävän turvallista ympäristöä ja liinaa.
Kun kurssille otetaan ilmoittautumisia, on oltava mietittynä, saako kurssilta kunkin osaamistasoa vastaavaa opetusta (koiralle ja ohjaajalle) vai rajataanko osallistumista ennakkoon.
Terveys
Koiran loukkaantumistilanteessa on kouluttajan osattava ohjeistaa omistajaa. Esim. jos koira alkaa ontua kesken harjoituksen, keskeytetään, tutkitaan ontuman syytä, laitetaan koira lepoon.
Jos koira kesälämpimällä kuumenee liikaa, ohjeistetaan jäähdyttämään koira huolellisesti. Pyritään neuvomaan jo ennaltaehkäisevästi ja pitämään suoritukset riittävän lyhyenä.
- Lue lisää koirilta vaadituista rokotuksista, madotuksista ja puhtaudesta.
- Lue lisää ekinokokkoosin vastustamisesta.
Suorituksen kesto
Treenien pituus ei kursseilla ole vakio, vaan vaihtelee koiran iän, tason ja omaksumiskyvyn mukaan.
Lepoaikaa treenien välille on varattava riittävästi, että koira voi palautua henkisesti ja fyysisesti. Lyhyet treenit ovat yleensä kaikille eduksi, niitä voidaan toistaa monta kertaa. Sekä koira, kohde‐eläimet että ohjaaja hyötyvät tauoista. Myös paimennettavien eläinten reaktiot pysyvät silloin normaaleina.
Koulutus
Koulutus perustuu ensisijaisesti toivotun käyttäytymisen vahvistamiseen, ei väärästä käyttäytymisestä rankaisemiseen.
Kouluttaja valitsee kuhunkin tilanteeseen eläinten kannalta mahdollisimman miellyttävän, helposti ymmärrettävän ja toteutettavan koulutustavan ja hallitsee sen niin hyvin, ettei se aiheuta eläimille kipua tai pelkoa.
Paimennettavien eläinten ja nuoren vielä osaamattoman koiran mahdollisiin konflikteihin on parempi varautua ennalta, ja aloittaa harjoitukset niin selkeissä olosuhteissa ja pienin askelin, ettei ongelmia pääsisi syntymään.
Kouluttajan on tiedostettava vastuunsa koulutuksen vaikutuksesta myös pitkällä aikavälillä, kuten koulutuksen ulkopuolella, sen päätyttyä ja kouluttajan poistuttua paikalta.
Kouluttajan tulee olla rehellinen osaamisensa rajoista itselleen ja muille: kysyttävä tarvittaessa kollegoilta apua tai ohjattava asiakas sellaisen kouluttajan luokse, joka on perehtynyt esille nousevaan ongelmaan tai koulutettavaan asiaan paremmin.
Koiraan ei saa kohdistaa fyysistä tai henkistä väkivaltaa.
Koiraan koskemisen tulee olla rauhoittavaa ja myönteistä. Kivun tuottaminen eläimelle on Suomessa rikos, joten fyysinen rankaisu on yksiselitteisesti kiellettyä. Koulutus ei saa aiheuttaa opittua avuttomuutta tai ylivarovaisuutta.
Kouluttajille suosittelemme elinikäistä uteliaisuutta ja oppimista, omia toimintatapojaan kannattaa peilata esim. muiden kursseilla ja kirjallisuudesta.
Suosittelemme kouluttajia tutustumaan yleisen eläinkoulutuksen termeihin ja ajatuksiin esimerkiksi julkaisussa EläintenOppimisOpas062022.pdf (elaintieto.fi)
Apuvälineet
Yleisesti käytössä olevia koiran ohjaamisen apuvälineitä ovat pitkä liina, lyhyt hihna, normaali panta, merkinantoväline (paimensauva, pussiraippa tms).
Jos koulutuksessa käytetään apuvälineitä, niistä ei saa aiheutua haittaa, vaaraa tai epämukavuutta eläimelle, kouluttajalle tai ympäristölle.
Apuvälineisiin totutus, niiden tarkoitus ja käyttö tulee esitellä koiralle stressittömässä ympäristössä. Niillä tuotettavat signaalit opetetaan koiralle niin, että se ymmärtää miten sen odotetaan reagoivan.
Liinan käyttö on suositeltavaa aluksi. Liinalla voidaan vaikuttaa koiran vauhtiin ja suuntaan, keskeyttää sen ei‐toivottu käytös, ja toisaalta tuoda koiralle tukea ja varmuutta siitä, että ihminen on sen apuna tilanteessa. Eri mittaiset liinat sopivat erilaisiin tilanteisiin. Liinan käyttöä voi neuvoa ihmiselle ensin vaikka ilman koiraa. Mikäli koira reuhtoo hihnassa tai liinassa, on pannan oltava riittävän
leveä ja kuristamaton, tai on syytä käyttää valjaita.
Kroppaohjauksen ja käsien jatkeena voidaan käyttää merkinantovälinettä tai paimennussauvaa, jolla koiraa ohjataan koskematta sillä koiraan.
Kuonokoppaa voidaan käyttää, jos koiralla on voimakas aie eläinten iholle. Kuonokopan on tarkoitus paitsi suojata eläimiä ja ohjata koira löytämään keinoja eläinten hallitsemiseksi, myös auttaa ohjaajaa
rentoutumaan, kun vahinkojen vaara vähenee.
Vastuut
Vastuut on oltava selvillä ja sovittava ennen suoritusten aloittamista. Koiran omistajalla tai ohjaajalla on lähtökohtaisesti vastuu koirastaan, ja sille mahdollisesti tapahtuvista loukkaantumisista, sekä siitä, jos koira vahingoittaa paikalla eläimiä, muita koiria tai ihmisiä.
Olosuhteet suorituksen ulkopuolella
Tapahtumiin osallistujia on hyvä muistuttaa koiran asianmukaisista olosuhteista aikana, jolloin se ei ole suorituksessa.
Koirat on pidettävä kytkettyinä, kun ne eivät ole itse treenissä, radalla tai apukoirina. Koira tulee pitää toisten koirien ulottumattomissa.
Koirien alku‐ ja loppuverryttely sekä lämpimällä säällä nesteytys on suositeltavaa. Lyhyt kävelylenkki ja tarpeiden teko ennen treeniä ja sen jälkeen. Koiraa voi pitää irrallaan vain, jos lenkkeilylle on osoitettu sopiva paikka, ja koira on omistajan hallinnassa ja otettavissa kiinni välittömästi.
Kakat kerätään aina pois. Paikalla on hyvä olla siihen tarkoitettu roskis sekä mahdollisesti kakkapusseja.
Paikalla on hyvä olla palju koirien viilentämistä varten lämpimällä säällä. Koiria ei pidä uittaa lampaiden tai nautojen juoma-astiassa.
Auton mahdollisimman sopiva lämpötila suorituksen jälkeen, tarvittaessa esim. lisävarjoa autopeittein tai koiran loimitus.
Ihmiset
Spky:n toiminnassa on tärkeää periaate herrasmieslajista, jossa kunnioitetaan paitsi paimennettavia eläimiä ja koiria, myös jokaista lajin parissa touhuavaa ihmistä: muita ohjaajia aloittelijoista konkareihin ja harrastajista tilallisiin, aikansa ja ammattitaitonsa asialle antavia kurssittajia ja tuomareita. Hyvät tavat käyttöön ja kunniaan!
Kouluttajan ja asiakkaan välinen kanssakäyminen perustuu luottamuksellisuuteen. Kouluttajalla on vaitiolovelvollisuus koulutustilanteisiin liittyvissä asioissa.
Ihmisiä ohjatessa on kunnioitettava kunkin henkilökohtaista tilaa: on kysyttävä, sopiiko esimerkiksi ottaa kädestä kiinni ohjatakseen hänet oikeaan positioon tai näyttääkseen, miten liinaa pidellään.
Osa kouluttajista ohjaa mielellään koiraa itse kokeillakseen, miten koira toimii ja näyttääkseen sitä samalla omistajalle. Siihen on ehdottomasti saatava lupa omistajalta! Kannattaa muistaa, että myös vastuukysymyksissä voi tulla kiistanalaisia tilanteita, jos koira ei ole oman ohjaajansa kanssa.
Hyvä vaihtoehto antaa aloitteleville ohjaajille ajatusta paimennuksesta ja harjoittelusta on kertoa ensin teoriaa ja esitellä miten kurssilla toimitaan, ennen kuin mennään eläimille.
Suositeltavia toimintatapoja ovat myös nollaradat kilpailuissa ja demot harjoituksissa, jossa näytetään ensin kokeneemmalla ohjaajalla ja koiralla, mikä on kunkin harjoituksen tavoite ja tarkoitus.
Palautetta antaessa on hyvä eritellä myös positiiviset asiat, ei pelkkää kritiikkiä.
Kuvaaminen ja julkaiseminen
Julkaistavan sisällön on hyvä olla asiallista ja selkeässä kontekstissa.
Yksityisyydensuojan vuoksi on pyydettävä ja saatava lupa tilalliselta ja eläinten omistajalta, kouluttajalta ja muilta kuvissa näkyviltä. Mahdollista kuvauskieltoa tulee noudattaa. SPKY:n kilpailutilanteet ovat julkisia, eikä niihin voi asettaa kuvauskieltoa.
Kurssien ohjeistus ei kuulu julkiseen jakoon, ainakaan ilman lupaa. Äänet voi laittaa pois.
Vastuut
Vastuukysymykset kannattaa aina sopia etukäteen, kirjallisesti sovittuna ehkäistään ristiriitatilanteita. Mitkä asiat ovat koiran omistajan vastuulla, mitkä kouluttajan vastuulla?
Lähtökohtaisesti omistaja on vastuussa omasta koirastaan, sen aiheuttamista ja sille aiheutuvista vahingoista. On syytä sopia, siirtyykö vastuu kouluttajalle treenitilanteessa, jossa kehottaa koiran omistajaa
päästämään koiransa vapaaksi tai ohjaa itse koiraa. Eri käytäntöjä, onko omistajan korvattava myös koiran aiheuttama vahinko paimennettaville eläimille vai vastaako kouluttaja omista eläimistään.
Kouluttajalla, tuomarilla ja eläinten omistajalla on oikeus keskeyttää hallitsematon suoritus. Koiran omistajalla on myös aina mahdollisuus kieltäytyä toteuttamasta kouluttajan treeniä.
Palaute ja poikkeamat
Jos jotain menee vikaan, havaitsee epäkohtia, tunteet kuumenevat tai haluaa reklamoida, kannattaa asia pyrkiä selvittämään heti paikan päällä keskustelemalla paikalla olevan tapahtumajärjestäjän, tuomarin, kouluttajan tai jonkun yhdistyksen vastuuhenkilön (eettisen- kilpailu- tai harjoitus- ja kurssitoimikunnan tai hallituksen jäsenen) kanssa asiallisella tavalla. Tieto poikkeamasta on syytä saada aina myös tapahtuman järjestäjälle, ja siitä tulee tehdä merkintä tilaisuuden omavalvontadokumenttiin.
Näin toimien poikkeamat käsitellään asianmukaisesti, tasapuolisesti ja luottamuksellisesti ja yhdistyksen toimintakulttuuria pystytään parantamaan jatkossa.
Selän takana puhuminen, somevyörytys tai äkkinäinen ärhäkkä palaute johtavat yleensä toimintaedellytysten ja luottamuksen heikkenemiseen.